Tarvitseeko nettisivujen olla monimutkainen asia?

Nettisivujen kehitys on usein suuri projekti, joka kestää pahimmassa tapauksessa kuukausia ja hintalappukin on sen mukainen. Siihen liittyy monia osa-alueita, joista olen kirjoittanutkin aiemmissa artikkeleissa. Nettisivuprojekti on siis varsin suuri investointi, mutta sen merkitys markkinoinnissa ja liiketoiminnassa on yhtälailla suuri.

Kompromisseja on tehtävä

Teknologia on suuressa roolissa nettisivuprojekteissa. Tottakai myös suunnittelu on tärkeää, mutta lopulta teknologia määrittää rajoitteet suunnittelulle ja sille, mihin nettisivuja voi käyttää. Päivittäisessä työssäni kaikkein eniten kohtaan WordPress-pohjaisia sivustoja sekä jonkin verran Wixin kaltaisilla työkaluilla rakennettuja sivustoja.

Erityisesti edellä mainittujen alustojen – mutta myös muidenkin – kohdalla lähes jokaisessa projektissa on tehtävä kompromisseja. Kompromissi voi olla korkea hinta, suppeampi laajuus tai rajatummat ominaisuudet. Täydellistä alustaa ei periaatteessa ole, vaikka teknisesti kaikki olisikin mahdollista. Kokonaan käsin koodattu nettisivu saattaa sisältää kaikki tarvittavat ominaisuudet, mutta hinta on siinä vaiheessa karannut käsistä jo kauan sitten.

Käyttötarkoitus edellä

Olenkin miettinyt: tarvitseeko nettisivujen olla monimutkainen asia? Jos ajatellaan, että nettisivujen tarkoitus on tukea markkinointia ja sitä kautta liiketoiminnan tavoitteita, niin vastaus on selvä. Ei tarvitse. Toki tähän vaikuttavat monet seikat, kuten esimerkiksi aikataulu, budjetti ja ihan vain markkinoitava tuote.

Jos aikataulu on tiukka, tai markkinointi on saatava käyntiin nopeasti, niin raskas ja pitkäkestoinen ei ole järkevä eikä oikeastaan edes vaihtoehto. Silloin katse kääntyy useasti suoraan esimerkiksi Wixiin tai Squarespaceen. Ratkaisu voi olla helppo tehdä, jos vaatimukset sivustolle eivät ole korkeat.

Tiukalla aikataululla on toki mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi WordPress-sivustoja, mutta nopeaan kampanjakäyttöön se ei välttämättä ole paras eikä järkevin ratkaisu. Toisaalta esimerkiksi Wix ei välttämättä ole yhtä suorituskykyinen tai joustava sivuston jatkokehityksen kannalta.

Näiden valimaastostakin löytyy nykyään hyviä ratkaisuja. Webflow on jotakin näiden kahden eri tyypin väliltä. Se tarjoaa joustavuutta sekä nopeutta, mutta on suhteellisen helppokäyttöinen. Jopa siinä määrin, että sivuston suunnittelja pystyisi halutessaan toteuttamaan sillä koko sivuston.

Liiketoimintaa tukeva työkalu

Järjestelmiä löytyy siis nykyään laidasta laitaan – myös keskiväliltä. Jokainen nettisivu on kompromissi jostakin asiasta, ja vaikka jokin sivu olisikin teknisesti parempi, ei se välttämättä ole parempi ratkaisu. Tärkeintä on se, että sivustolla saadaan toimitettua asiakkaille tai yhteistyökumppaneille tarvittava tieto.

Nettisivujen tekemisessä ja ylläpidossa käytettävät teknologiat ovat kehittyneet huimasti, eikä loppua näy. Yhä useammin näkee jo nykyaikaisiakin toteutuksia, joissa sisällönhallintajärjestelmä on erillinen palvelu, ja varsinainen sivusto hakee sieltä sisällön rajapinnan kautta. Tällainen ratkaisu on kaikkein joustavin ja tulevaisuuden kehitystä ajatellen paras ratkaisu, sillä sivuston voi rakentaa uudelleen uusilla tekniikoilla ilman, että sisältöä tarvitsee siirtää tai muokata.

Kaiken tämän paasauksenkin jälkeen olen silti sitä mieltä, että nettisivuihin tulisi panostaa nyt enemmän kuin koskaan. Sivuston on oltava hyvin suunniteltu sekä teknisesti toimiva ja nopea. Nämä ovat usein ne osa-alueet, jotka jäävät projekteissa helposti vähemmälle huomiolle. WordPress ei ole aina paras ratkaisu, kuten ei myöskään Wix tai Webflow. Edes rajapintoihin pohjautuva ratkaisu ei ole aina paras.

Muita kirjoituksia aiheesta:

Kirjoittaja

Chief Technology Officer

Samu on tekniikan mies ja se näkyy. Välillä propellit viuhuvat liiankin voimakkaasti. Aika ajoin Samu osaa kommunikoida myös normaalin ihmisen tavoin.