Mille alustalle uudet nettisivut pitäisi kehittää? Se on kysymys, johon vastaus tuntuu olevan melko usein “WordPress”. Asia vaatisi kuitenkin aavistuksen pidempää mietintää, sillä “WordPress” ei aina ole oikea vastaus.
On myönnettävä, että alustana WordPress on testattu ja todettu hyväksi. Siitä ei pääse mihinkään. Ominaisuuksiltaan ja erityisesti helppokäyttöisyydeltään se on moniin kilpailijoihin verrattuna omaa luokkaansa. Myös Aboadilla suosittelemme WordPressiä usein sen vuoksi, että käyttöliittymä ja logiikka on monelle ennestään tuttu.
WordPress on selvästi käytetyin alusta, mutta se ei tarkoita järjestelmän olevan objektiivisesti paras. Kokemukseni perusteella WordPressin suurin etu on selkeys. Vaikka järjestelmä sisältääkin sekä backendin että frontendin, on ne selkeästi jaoteltu ja logiikka on selkeä erityisesti kokemattomammille. Kaiken sisällyttäminen samaan pakettiin tekee WordPressistä yksinkertaisen ohjelmiston asentaa ja ylläpitää, mutta tämä ratkaisu ei ole nykyaikainen. Aika on jossain määrin ajanut tällaisista monoliittisista ohjelmistoista ohi.
Mitä WordPress tekee hyvin
Mitä sisällön hallintaan tulee, harva järjestelmä tekee sen käyttäjälle yhtä helpoksi kuin WordPress. Lähes jokainen on jossain vaiheessa nähnyt tai käyttänyt WordPressiä, joten käyttöliittymä on tuttu. Myös niille, joille järjestelmä on vielä tuntematon, sen oppiminen on helppoa.
Käyttäjäystävällisyys näkyy sisällön hallitsemisen helppouden lisäksi myös siinä, että järjestelmän laajennettavuus on helppoa. Mikä parasta, se on yleensä hyvin helppoa myös käyttäjille. Tavallisimmissa asioissa ei tarvitse olla koodipete osatakseen lisätä esimerkiksi hakukoneoptimoinnissa tarvittavat meta-tiedot sivustolle. Myös monikielisyyden tuen lisääminen on hyvin helppoa ilman, että tarvitsee ymmärtää koodista mitään.
WordPressin käyttämisen lisäksi sen käyttöönotto on kohtalaisen helppoa. Monet nykyaikaiset järjestelmät ovat vielä WordPressiäkin yksinkertaisempia asentaa ja ottaa käyttöön, mutta WordPress on tässä ollut uranuurtaja alusta asti. Suuri etu on se, että palvelinvaatimukset eivät ole kovia. Suuriliikenteisenkin sivuston pystyy pitämään melko pienitehoisella palvelimella. Suorituskykyä voi tietysti edelleen parantaa välimuistin ja vastaavien tekniikoiden käyttämisellä. Ehdottomasti helpoin tapa ottaa WordPress käyttöön on käyttää siihen erikoistunutta palveluntarjoajaa. Tällöin asentamisesta ja muusta tekniikasta ei yleensä tarvitse huolehtia lainkaan.
Verrattain uutena ominaisuutena WordPressiin on tullut myös REST-rajapinta, joka mahdollistaa WordPressin käytön pelkkänä backendinä. Sisältöä voi siis edelleen hallita tutulla järjestelmällä, mutta varsinaisen sivuston voi tehdä millä tekniikalla tahansa. Periaatteessa rajapinnan kautta voi sisältöä käyttää myös esimerkiksi mobiilisovelluksissa.
WordPress tekee monta asiaa hyvin, mutta kaikessa se ei kuitenkaan ole parhaimmistoa. Jotkin asiat ovat vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa, ja joissakin asioissa WordPress taas voi olla liian järeä järjestelmä.
Mitä WordPress tekee huonosti
Suurin ongelma WordPress-sivustojen kanssa on lähes aina sivuston nopeus. Järjestelmä on jo sen verran iäkäs, että teknistä taakkaa on mukana melko paljon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sivuilla ladataan paljon tarpeettomia resursseja, kuten skriptejä ja tyylitiedostoja. Monet suositut page builder -lisäosat pahentavat tilannetta käyttämällä lisäksi omia raskaita tyylitiedostojaan ja muita resursseja. Tilannetta voi parantaa erilaisilla lisäosilla, mutta aina niistäkään ei ole apua. Ehdottomasti paras tapa nopeuttaa sivustoa on käyttää laadukasta hosting-palveluntarjoajaa ja muistaa optimoida käytetyt kuvat.
Kuvista puheenollen, niiden optimaalinen käyttö on WordPressissä usein melko hankalaa. Hyvin usein suurin syy sivuston hitauteen on liian suuret kuvat. WordPress ei tarjoa automaattista kuvien optimointityökalua, mutta jotain on kuitenkin mahdollista automatisoida lisäosien avulla. Monesti nämä eivät kuitenkaan toimi kovin hyvin.
Laajennettavuus on kaksiteräinen miekka. Yhtäältä sen helppous on erittäin hyvä asia käyttäjälle, mutta toisaalta liiallinen lisäosien käyttö voi heikentää sivuston suorituskykyä huomattavasti. Asiasta tietämättömälle tämä tulee helposti yllätyksenä, sillä monen pienenkin uuden ominaisuuden vuoksi asennetut lisäosat kertyvät vaivihkaa. Myös lisäosien yhteensopivuusongelmien mahdollisuus kasvaa niiden määrän myötä.
Mitä sivuston vierailijalle näkyvään osuuteen eli frontendiin tulee, siinä WordPress on tällä hetkellä kaikista heikoin suorittaja. Frontendin rakentaminen ei ole kovinkaan joustavaa edes page builderien avulla, sillä ne monimutkaistavat hallintaa. Nykyaikaiseen web-kehitykseen vanhakantainen sivustopohja-ajattelu ei oikein sovi. Tätä pyritään jatkuvasti kuitenkin kehittämään, ja tuleva “full site editing”-ominaisuus tulee varmasti muuttamaan asioita joko parempaan tai huonompaan suuntaan.
Vaihtoehto WordPressille
WordPress ei ole huono järjestelmä, vain jonkin verran jäänyt kehityksen jalkoihin. Nykyaikainen web-kehitys perustuu pitkälti sisällön eli datan ja näyttökerroksen eli vierailijalle näkyvän sivuston erotteluun. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koska sisällönhallintajärjestelmä on täysin erillinen, voidaan sen tarjoamaa dataa käyttää rajapinnan avulla periaatteessa missä tahansa.
Koska backend on erotettu frontendistä, on kehittäjällä käytännössä vapaat kädet tehdä teknisesti ylivertainen sivusto verrattuna tavalliseen WordPress-asennukseen. Ennen kaikkea tämä tarkoittaa nopeampaa sivustoa, mutta lisäksi myös turvallisuus paranee. Backend voi sijaita täysin toisessa osoitteessa kuin varsinainen sivusto, jolloin hyökkäysten vaara pienenee huomattavasti.
Sisällönhallintajärjestelmästä, joka sijaitsee eri paikassa kuin sivusto, käytetään nimitystä headless CMS. Tällaisia järjestelmiä on nykyään tarjolla pilvin pimein sekä itse asennettavina versioina että täysimittaisena palveluna. Molemmissa tapauksissa tarkoitus on täysin sama: sisällön hallinta ja rajapinnan tarjoaminen sovellukselle tai nettisivustolle. Esimerkkejä tällaisista järjestelmistä ovat Strapi, Prismic, Contentful ja Keystone. Useimmissa tapauksissa nämä voi ottaa käyttöön yhtä helposti kuin WordPressin, minkä lisäksi ne vaativat palvelimelta vähemmän. Palveluna tarjottavat järjestelmät ovat tietysti vielä helpompia.
Taustajärjestelmän lisäksi on tietysti oltava olemassa varsinainen sivuston koodi. Tähän on luonnollisesti erilaisia toteutustapoja, joista suuri osa on nykyään React-pohjaisia isompia kokonaisuuksia. Ne ovat monimutkaisia ja joskus raskaita, mutta toisessa ääripäässä on täysin staattinen sivusto. Tällainen sivusto koostuu vain ja ainoastaan yksinkertaisista html- ja muista tarvittavista tiedostoista, joita selain pystyy lukemaan ilman minkään palvelinohjelmiston apua. Staattisen sivuston hosting on kaikkein helpointa, sillä sellainen vaatii vain palvelimen ilman sen kummempia ohjelmistoja. Tällaiset sivustot ovat lisäksi tyypillisesti kaikkein nopeimpia ja turvallisimpia.
On toki mahdollista käyttää WordPressiä sisällönhallintajärjestelmänä ja toteuttaa sivusto nykyaikaisilla työkaluilla. Tieto kulkee tällöin REST-rajapinnan kautta kuten muidenkin edellä mainittujen järjestelmien kanssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että puhtaasti rajapintakäyttöön tehty järjestelmä on tähän tarkoitukseen parempi ja joustavampi vaihtoehto.
Mietitkö nettisivujen uusimista tai päivittämistä? Ota yhteyttä vaikkapa Samuun, niin katsotaan voisiko Aboad auttaa teitä löytämään oikea ratkaisu. Meillä on pitkä kokemus niin sivustojen speksaamisesta kuin suunnittelusta ja toteutuksestakin.
Lue myös: TOP 5 WordPress-ominaisuudet vuonna 2021 >