Nettisivujen tekeminen ja siihen liittyvät prosessit ovat monimutkaistuneet viime vuosina erittäin nopeasti. Monille alaa seuraamattomille voi olla varsin epäselvää, minkälaisia ammattilaisia vaaditaan, jotta lopputuloksena on modernit, toimivat ja tyylikkäät nettisivut.
Nettisivujen tekemisessä tarvitaan useita eri rooleja. Joskus yhdellä henkilöllä voi olla monta roolia, mutta usein ne on kuitenkin hajautettu eri ihmisten tehtäviksi. Yleensä näkyvin osuus projektissa tapahtuu suunnittelijoiden ja kehittäjien toimesta, mutta projektinhallintaa saattaakin hoitaa joku muu.
Projektinhallinta on kaiken ytimessä
Jokaista nettisivuprojektia tarvitsee hallita jotenkin. Projektinhallinnan voi tehdä hyvin tai huonosti. Uskallan väittää, että suurin osa haluaisi projektin sujuvan hyvin, ja se edellyttää täsmällistä ja osaavaa projektinhallintaa.
Projektipäällikön tehtäviin kuuluu ennen kaikkea kommunikaatio sekä budjetin ja aikataulun seuraaminen ja niiden pitämisestä huolehtiminen. Aikataulua voidaan seurata esimerkiksi erilaisilla projektinhallintaan tarkoitetuilla sovelluksilla tai palveluilla. Aboad käyttää tähän tarkoitukseen Wrike-palvelua. Myös esimerkiksi Monday on varsin käytetty palvelu, tai Excel-projektinhallinnallakin on edelleen vahva jalansija. Joissakin tapauksissa budjettia on mahdollista seurata samassa järjestelmässä kuin aikataulua tai käytettyä aikaa, mutta aina näin ei ole, ja budjetin seurannassa joudutaan turvautumaan erilliseen ratkaisuun.
Kommunikointi on ehkä kriittisin osa-alue nettisivuprojektissa. Sen ansiosta tai takia projekti voi ylittää odotukset tai mennä kunnolla metsään. Toimiva kommunikointi on aina kiinni ihmisistä, mutta sitä voidaan helpottaa erilaisilla työkaluilla. Itsestäänselvää on, että sähköpostia ja mahdollisia keskustelusovelluksia, kuten Teamsia tai Slackia, käytetään pääasiallisina välineinä. Voi olla, että käytettävässä projektinhallintaohjelmistossa on mukana keskusteluominaisuuksia, jolloin myös sitä voidaan käyttää. Olemme myös huomanneet, että kalenteroidut, viikottaiset palaverit ovat erittäin hyödyllisiä ja sujuvoittavat projektin kulkua merkittävästi.
Tekeminen alkaa suunnittelijan kynästä
Web-suunnittelu (web design) on ehkä parhaiten tunnettu osa nettisivuprojektia. Lähtökohtaisesti kaikki nettisivuilla näkyvä on web-suunnittelijan tekosia. Sen lisäksi hänen osa-alueelleen voi kuulua erilaisia käytettävyyteen liittyviä asioita, joita ei pysty varsinaisesti näkemään.
Suunnittelijan pääasiallisia työkaluja ovat esimerkiksi Photoshop, XD, Figma tai Sketch. Web-suunnittelija käytännössä piirtää eri elementit ja sivut sekä määrittelee erilaiset käytettävyyttä ja immersiota parantavat animaatiot.
Nykypäivänä web-suunnittelu on laajentunut niin suureksi kokonaisuudeksi, että sen eri osia voidaan erotella pienempiin kokonaisuuksiin, joilla voi olla omat asiantuntijansa. Esimerkiksi sivuston käyttökokemus (user experience, UX) on noussut niin tärkeäksi kokonaisuudeksi, että sen suunnittelee monessa tapauksessa eri henkilö.
Kehittäjiä on monenlaisia
Siinä missä web-suunnittelijan pääasiallinen työkalu on kuvankäsittelyohjelma, käyttävät web-kehittäjät tekstieditoria sekä usein myös komentokehotetta. Nettisivuja voi rakentaa eri tavoin ja eri teknologioilla, ja joissain tapauksissa sivusto rakennetaan kirjoittamalla ja muokkaamalla tarvittavaa koodia. Joskus tekninen toteutus voidaan tehdä käyttäen erilaisia palikka-editoreja.
Kuten suunnittelu, myös kehitys voidaan jakaa pienempiin kokonaisuuksiin. Yksinkertaisimmillaan jako voidaan tehdä frontend– ja backend-kehittäjiin. Nämä molemmat ovat tärkeitä osa-alueita, mutta jako on verrattain uusi. Aiemmin sitten saattoi törmätä webmastereihin, jotka hoitivat koko sivuston koodaamisen, mutta se on vanhentunut termi. Monesti sama henkilö vastaa edelleen sekä frontendin että backendin koodaamisesta, joten webmastereita kuitenkin on edelleen olemassa.
Frontend-kehittäjät keskittyvät pääasiassa koodaamaan kävijöille näkyvät osat sivustoa. Periaatteessa he siis ottavat web-suunnittelijan tekemän suunnitelman, erottelevat siitä eri elementit ja koodaavat käyttäjälle näkyvän sivuston, frontendin. He tekevät sivustosta responsiivisen, interaktiivisen ja helppokäyttöisen. Ohjelmointikieliä ovat esimerkiksi HTML, CSS ja Javascript.
Backend-kehittäjien työ on vähän toisenlaista. He keskittyvät lähinnä sivuston taustajärjestelmän toimivuuteen ja optimointiin. Nämä henkilöt esimerkiksi rakentavat tietokannan ja tekevät tarvittavat liitokset frontend-kehittäjän koodaamaan sivustoon.
Se, mitä backend-kehittäjä tekee, on siis käyttäjälle yleensä näkymätöntä – silloin kun kaikki toimii. Kun jokin asia menee taustajärjestelmässä (backend) rikki, yleensä käyttäjä huomaa tämän varsin nopeasti. Backend-kehittäjien käyttämiä ohjelmointikieliä ovat esimerkiksi PHP, Ruby, Python ja Javascript.
Full Stack -kehittäjiä on nykyään myös paljon. Full Stack tarkoittaa koko pakettia, eli käytännössä full stack -kehittäjä voi hoitaa koko sivuston toteuttamisen alusta loppuun kaikkine osa-alueineen. Yleensä full stack -kehittäjiin viitataan web- tai mobiilisovellusten koodaamisen yhteydessä, mutta aika usein yksinkertaisemmat nettisivuprojektit toteutetaan yhden henkilön toimesta.
Ei kahta ilman kolmatta
Täydellisessä maailmassa sivustoasi ovat kehittämässä siis kaikki edellämainitut ammattilaiset: web-suunnittelija, UX-suunnittelija, backend-kehittäjä sekä frontend-kehittäjä ja projektipäällikkö. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että projektia toteuttaisi viisi eri henkilöä, vaan usein yksi henkilö voi hoitaa muitakin rooleja. Esimerkkinä suoraviivainen nettisivuprojekti voidaan aika helposti toteuttaa kahden henkilön voimin. Usein ihmisten määrä projektissa kasvaa kun puhutaan laajempien toteutuksien myötä suuremmista budjeteista ja tiukemmista aikatauluista. Tällöin myös projektinhallinnan merkitys kasvaa merkittävästi.
Modernin nettisivuston tuottaminen ei ole yksinkertaista. Tekniikan sekä maailman kehittyessä tarvitaan yhä yksityiskohtaisempiin osa-alueisiin erikoistuneita ammattilaisia. Web-teknologiat kehittyvät edelleen huimaa vauhtia, ja aiemmin pienistä osa-alueista on kasvanut suurempia kokonaisuuksia, joiden hallitsemiseen tarvitaan erikoistuneen henkilön osaamista.
Koska uusia osa-alueita tulee ottaa eri tavalla huomioon kuin ennen, pitää ne myös huomioida projektinhallinnassa. Tämä aiheuttaa lisää työtä projektipäällikölle ja haastaa aikataulussa sekä budjetissa pysymisen. Aktiivisella seurannalla ja toimivalla kommunikoinnilla nämä kuitenkin saadaan ratkaistua lähes aina, joten projektinhallinnan roolia ei tule väheksyä nettisivuprojekteissakaan.