Ikuinen kysymys yrityksissä on, mikä markkinointikanava soveltuu meille parhaiten. Markkinointikanavan valinnassa kaksi yleisintä virhettä ovat valintojen tekeminen oletusten perusteella sekä pelkästään taktisesta näkökulmasta miettimättä tarkemmin yrityksen tavoitteita tai asiakkaiden käyttäytymistä. Tässä blogissa on tiivistetty, mitä asioita ottaa huomioon, kun valitaan kumpi kanavista soveltuu yrityksesi markkinointiin paremmin; Facebook vai LinkedIn.
Heitä oletukset romukoppaan
B2B-yritykset markkinoivat LinkedInissä ja B2C-puolen yritykset Facebookissa. Tämän asetelman voit heittää menemään heti aluksi. Väittämät, kuten “yritys ei ole olemassa, jos sillä ei ole Facebook-sivua”, voivat sinänsä olla oikean suuntaisia, mutta vaarallisen harhaanjohtavia: jos asiakkaamme eivät ole Facebookissa, mitä me siellä teemme? Sitä paitsi keskittyminen ja aktiivisuus oman yrityksen kannalta luontevimmissa kanavissa on parempi kuin se, että kaikissa mahdollisissa somekanavissa on yrityssivu, joka muistuttaa kahden vuoden takaisine jouluntoivotuksineen enemmän hautausmaata kuin aktiivisen yrityksen edustavaa profiilia.
Mistä asiakkaamme löytyvät?
Ensimmäinen mietittävä asia on, mistä asiakkaamme löytyvät ja miten he käyttäytyvät kussakin kanavassa. On totta, että B2B-kentässä kohderyhmät käyttävät LinkedIniä enemmän ammatillisessa tarkoituksessa ja Facebookia selaillaan “vapaa-ajalla”, mutta tämä ei missään tapauksessa tarkoita, että Facebook-markkinointi olisi poissuljettua.
Kohdistettu markkinointi on hyvä tapa testata nopeasti eri kohderyhmien löytymistä kanavista, sekä mahdollisten toimivimpien viestikulmien toimivuutta niissä. Lukemattomia kertoja on osoitettu, että B2B-yrityksen kohderyhmä on kiinnostuneempaa Facebookissa, kun taas B2C-yrityksen parhaat kohdeyleisöt löytyvätkin LinkedInistä.
Eri kanavia eri vaiheissa: intent centric marketing
Intent centric marketing -framework keskittyy eri kanavien ja sisältöjen merkitykseen asiakkuuden eri vaiheissa. Usein kanavat, ja erityisesti käyttäjien erilainen käyttäytyminen niiden välillä (=intent) määrittää miten, missä vaiheessa ja minkälaista sisältöä yrityksen kannattaa viestiä. Tämä pätee niin orgaanisten julkaisujen kuin maksetun mainonnan osalta.
Esimerkki yhden yrityksen somekanavista ja viestikulmista:
LinkedIn (kohderyhmä, tavoite, sisältö/taktiikka)
- Orgaaninen: potentiaaliset asiakkaat, omista ratkaisuista viestiminen sekä asiantuntijuuden vahvistaminen, blogit ja ammatilliset julkaisut
- Maksettu: Kohdistettu sisältömarkkinointi uusille potentiaalisille asiakkaille ja uudelleenmarkkinoinnilla omista ratkaisuista kertominen jo kohdatuille asiakkaille ja organisaatioille
Facebook (kohderyhmä, tavoite, sisältö/taktiikka)
- Orgaaninen: potentiaaliset työntekijät, nykyiset asiakkaat ja sidosryhmät, day-to-day työn tekeminen, yrityskulttuurin ja henkilöstön esittely
- Maksettu: Asiakkaiden ja sidosryhmien sitouttaminen, rekrymarkkinointi, yrityksen arvojen tuominen esiin, uudelleenmarkkinointi
Aktiivisuus kanavissa ja sisällön laatu
Yrityksen on turha mennä sellaiseen sosiaalisen median kanavaan, jossa se ei pysty aktiivisesti ja laadukkaasti toimimaan. On siis syytä valita huolella vain sellaiset kanavat, joita pystytään ylläpitämään ja varmistaa, että vastuunjako näiden kanavien ylläpidosta, sisällöntuotosta ja kehityksestä on selkeä.
Kuinka usein pitää julkaista?
On tarpeen luoda säännöllinen ja määrätietoinen prosessi, jossa määritellään mm. julkaisusykli. Siihen, miten usein yrityksen pitäisi julkaista, ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta säännöllisyys on pääasia. Yksi yritys voi julkaista kaksi kertaa päivässä, kun taas toinen kerran viikossa, mutta molemmissa tapauksissa ne voivat olla osa onnistunutta ja tehokasta somestrategiaa. Lisäksi kanavien välillä voi olla eroja; arkipäiväisempi viestintä Facebookissa voi olla päivittäistä, kun taas ammatillisempi viestintä, kuten blogijulkaisujen nostot, kerran viikossa LinkedInissä.
Varaa resursseja (myös aikaa!)
Harhakuvitelmat ilmaisista markkinointikanavista kannattaa unohtaa. Kaikki laadukas markkinointi vaatii resursseja; joko aikaa tai rahaa (usein molempia). Orgaanisten somekanavien ylläpitäminenkään ei ole ilmaista silloin, kun halutaan oikeasti edistää laadukasta markkinointia niiden avulla. Yrityksen tuleekin siis varmistaa, että tekijöillä on riittävät resurssit laadukkaan tekemisen mahdollistamiseksi, tai hankkia palvelu ulkopuoliselta toimijalta.
Vinkki: yritysten kannattaa mitata ja listata kaikkien työntekijöiden markkinointiin käytetty aika ja laskea se osaksi markkinoinnin kokonaisbudjettia. Tämä antaa pelkkiä ostoja paremman kuvan markkinoinnin kokonaispanostuksista ja auttaa hahmottamaan sisäisen ja ulkoisen aikaresurssin merkitystä.
Lue muita blogeja samasta aihepiiristä:
Facebook markkinointialustana – minne olet menossa 2021–2022? >
LinkedIn markkinointialustana – viimeisimmät ja tulevat kehityssuunnat 2021-2022 >