Poreamme, joka kerää käyttötilastoja, ja osaa tilata tarvittavat kemikaalit puhdistukseen ja ylläpitoon automaattisesti. Tältä näyttää tulevaisuutemme. Yhä useampi laite, tavara tai juttu on yhdistetty internetiin. Valtavirtaa ovat jo erilaiset älylamput, ilmastointilaitteet ja jopa lukot. No, oikeastaan mikä tahansa tavara on mahdollista liittää internetiin, kiitos yhä pienempien ja tehokkaampien piirilevyjen.
Internet of Things (IOT) on varsin nuori ilmiö, mutta on kasvanut räjähdysmäisesti. Pähkinänkuoressa tässä on kyse siitä, että liitetään laite verkkoon, minkä avulla laite pystyy keräämään tilastoja ja optimoimaan toimintaansa, mahdollistaen myös laitteen etäohjauksen esimerkiksi älypuhelimella.
Kuulostaa melko kätevältä, vai mitä? IOT-laitteiden taustalla ovat hyvät tarkoitusperät, mutta jossakin kohtaa on menty myös pieleen. Miltäpä nämä laitteet kuulostavat?
- Älyvessapaperiannostelija, joka ilmoittaa matkapuhelimeesi, kun paperi on lopussa
- Älyvesipullo, joka ilmoittaa, milloin sinun on aika juoda
- Älymunakenno, joka ilmoittaa älypuhelimeesi, montako munaa on jäljellä ja onko parasta ennen -päivä jo mennyt
- Älysandaalit, jotka lähettävät älypuhelimeesi tarjouksia
- Oikeastaan mikä tahansa, minkä eteen lisätään suomenkielessä etuliite ”äly”
Tämä naurettavuus on oikeastaan enimmäkseen seurausta siitä, että tällaisia laitteita on todella helppoa kehittää ja tuottaa (vaikkakin kallista). Listan toiseksiviimeinen kohta oikeastaan liippaa jo lähempää sitä, mitä markkinoijat näillä laitteilla voivat tehdä.
Koska kehittäminen ja tuottaminen on helppoa, on IOT-laitteiden tietoturvallisuus erittäin kyseenalaista. Älylaitteet ovat jatkuvasti hyökkäysten kohteena, niiden helpon ”rakenteen” sekä lukumäärän vuoksi. Kaikki laitteet eivät kuitenkaan ole turvattomia, ja tulevaisuudessa myös laitteiden turvallisuus paranee.
Google Home ja Amazon Echo
Viime vuoden aikana näimme erilaisten ääniassistenttien (voice assistant) nousun lähes tyhjästä. Tai oikeastaan ei se tyhjästä tullut, älypuhelimissa näitä ominaisuuksia on ollut jo jonkin aikaa. Nyt ne on keksitty paketoida omiksi laitteikseen, jolloin älypuhelimet saadaan tästä yhtälöstä pois. Näiden laitteiden toiminta perustuu vain ja ainoastaan ääniohjaukseen, sekä tuottajan tarjoamaan suureen dataverkostoon.
Ääniassistenttien käyttö tulee vain lisääntymään vuoden 2017 aikana, mikä tarkoittaa todennäköisesti myös sitä, että suuret mainostajat Google ja Amazon haluavat myös tätä kautta tarjota mainostajille väylän asiakkaiden kotiin.
Varsinaiset älylaitteet
Kätevät toiminnot ja toiminnallisuudet, kuten yllämainitussa poreammeessa, tarjoavat myös tietyllä tavalla tilaisuuksia markkinoinnille. Käytetään vielä esimerkkinä poreammetta:
Olet ostanut vastikään älyporeammeen, joka on kerännyt riittävästi dataa siitä, paljonko ja mitä kemikaaleja sen ylläpitoon tarvitaan. Eräänä iltana kutsut ystävän kokeilemaan tätä insinööriyden taidonnäytettä. Ystäväsi tutkii hetken poreammetta ja tokaisee, että hänen mielestään paras puhdistusaine on tämä tuosta ja tästä syystä. Poreamme vastaa tähän tylysti ”Sori, mutta ei ole. Minulla on dataa”.
Olisiko mahdollista, että poreammeen ajatuksiin pystyy vaikuttamaan jo sen (ohjelmiston) tuotantovaiheessa sopimalla yhteistyösopimuksia valmistajan kanssa? Tämä on tietysti hieman kaukaa haettua, mutta jotakin tuotetta poreamme suosittelee. Vaikka et olisikaan solminut mitään sopimuksia, on tätä mahdollista hyödyntää markkinoinnissa esimerkiksi kohdistamalla.
Sosiaalinen media valuuttana
Tämä on hieman uudempi asia IOT-maailmassa, mutta internetissä, jota me käytämme, tämä on ollut arkipäivää jo pitkään. Käytännössä tämä toimii hyvin yksinkertaisesti: tykkää meistä tai twiittaa (antaen valmiin pohjan), ja me annamme sinulle jotakin. Internetissä se voi olla esimerkiksi jokin ohjelmisto tai lisäosa.
Tällä hetkellä ollaan kuitenkin ottamassa jo seuraavaa askelta. Myös tämä on tuotu testiin fyysiseen maailmaan. Miten? Iso-Britanniassa ollaan aloittamassa myyntiautomaattien testausta, jossa rahan sijasta valuuttana käytetään esimerkiksi Facebook-tykkäyksiä tai twiittejä. Tykkäystä vastaan saa sitten itselleen esimerkiksi pinssin tai vastaavan pienen asian. Tällaiset laitteet avaavat uusia mahdollisuuksia markkinoijille, sillä ne yhdistävät asiakkaan fyysisesti yrityksen digitaaliseen markkinointikanavaan.
Vielä enemmän dataa
Vaikka IOT-laitteiden käyttäjien jaottelu ja käyttäytymisen ymmärtäminen vaikuttaa näissä esimerkeissä yksinkertaiselta, valmis prosessi ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. Kaikki tämä data olisi säilöttävä jonnekin myöhempää käsittelyä ja analysointia varten. Tietoverkkoyhtiö Ciscon mukaan IOT-laitteet tuottavat vuoteen 2020 mennessä 600 tsettatavua dataa vuosittan (vuonna 2015 dataa tuotettiin 145 tsettatavua). Suurten tietotekniikkayritysten on siis keksittävä, miten tällaista määrää tietoa pitää käsitellä. Parasta aikaa tekoälyn ja koneoppimisen sopimista tähän tutkitaan ja testataan kuumeisesti.
IOT on vielä lapsenkengissä, mutta osaa jo ottaa suuria harppauksia, ja markkinoijille tarjoutuu aivan uusia tilaisuuksia kommunikoida asiakkaiden kanssa. Koneoppimisen ja tekoälyn avulla asiakasdataa voidaan käsitellä aiempaa tehokkaammin. Pidä siis silmät ja korvat auki, sillä tässä saattaa olla tulevaisuuden markkinointikanava.