Yrittäjiltä usein kysytään, mitä olisivat tehneet toisin. Minulta sitä ei kannata kysyä, sillä en osaisi siihen vastata. Sen sijaan on monia tilanteita joissa olisin VOINUT toimia toisella tavalla, mutta päätin kuitenkin toisin. Yrittäjän elämään mahtuu myös niitä.
Olen ollut Aboadin toiminnassa mukana jo vuodesta 2013 lähtien, joten tällaisia tilanteita on ollut useita. Jotkut kutsuvat niitä käännekohdiksi tai risteyksiksi, ja he ovatkin oikeassa. Sellaisissa taitekohdissa päätetään tulevaisuudesta.
Omalla kohdallani näitä risteyksiä on ollut muutamia, joista tarkastelen nyt kolmea suurinta.
Ensimmäinen päätös
Kaikkein kovin päätös on alkaa yrittäjäksi. Elämäntilanteesta riippuen se voi olla hieman helpompi tai vaikeampi, muttei ikinä helppo. Ehkä on jo perhettä, asuntolaina, vakituinen ja hyväpalkkainen työ ja mielenterveyskin on kohdallaan. Mitä enemmän tällaisia pysyviä asioita on, sen vaikeampaa on ottaa riskejä.
Minulla ei ollut perhettä tai asuntolainaa. Sen sijaan olin saanut ensimmäisen vakituisen työpaikan opintojen jälkeen, josta oikeasti pidin. Se oli hyvä työpaikka, työkaverit olivat mukavia, jopa esimiehet. Vieläkin pidän yhteyttä tämän työpaikan vanhojen työkaverien kanssa.
Miksi sitten halusin päästää siitä irti? Yrittäjyydellä on suvussani kohtalaiset perinteet, joten olen “altistunut” koko pienen ikäni yrittäjille ja siihen maailmaan, joka siihen liittyy. Minulle oli kaikki yrittäjän maailmaan liittyvä normaalia. Kiire, pitkät päivät, stressi. Tietenkään en tätä kaikkea lapsena ymmärtänyt, mutta ehkä juuri siksi koen sen kaiken myöhemmällä iällä normaalina.
Perinteen ja tottumisen lisäksi minulla oli, kuten monilla yrittäjille, halu tehdä asiat omalla tavalla ja omilla ehdoilla. Monet asiat pelottivat, mutta silti halu luoda jotain itse oli vahvempi. Jätin siis työni ja ryhdyin yrittäjäksi.
Mitä olisin VOINUT tehdä toisin: Olisin voinut pitää mukavan työni ja senhetkisen elämäni, ja tehdä uraa it-asiantuntijana.
Toinen päätös
Elämä hymyili ja jopa sateessa oli mukava pyöräillä töihin, siihen aikaan Turussa. Aloitimme tyhjältä pöydältä ilman lainarahaa, mikä oli jälkeenpäin ajateltuna erittäin oikea päätös. Työt olivat kuitenkin pieniä, ja pitkään Aboadista saaduilla tuloilla ei edes katettu kaikkia menoja. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä unelma menestyvästä yrityksestä oli koko ajan mielessä.
Olen edelleen ylpeä ensimmäisestä käyntikortistani. Siinä luki:
Samu Kotilahti
Employee of The Month
Se, olinko kuukauden työntekijä, on toissijaista. Tämä kertoo enemmänkin siitä, että vaikka jatkuva huoli ja stressi tulevasta painoi mieltä, oli silti mahdollista yrittää tehdä asioita omalla tavalla. Miksei silmäkulman pilke ja innokkuus näkyisi esimerkiksi käyntikortissa.
Mutta kuten todella monesti, myös Aboadin kohdalla tapahtui notkahdus. Projektit ja muut työt olivat yhä harvinaisempia ja huoli tulevasta alkoi peittää innokkuutta. Unelmalle ei enää ollut kovin suurta sijaa. Aboadia ei kuitenkaan koskaan hävitetty olemasta, sillä pieni toive tulevasta oli edelleen olemassa. Oli aika etsiä muuta työtä elämisen tueksi.
Tämän kaiken seurauksena muutin ulkomaille, koska sain loistavan tilaisuuden. Lupaus vakituisesta työstä, paikalliseen hintatasoon nähden varsin hyvästä palkasta ja tietysti helposta muutosta ulkomaille vakuutti minut enemmän kuin pitkään jatkunut yrittäjän kuiva kausi.
Mitä olisin VOINUT tehdä toisin: Olisin voinut poistua Aboadista ja lähteä etsimään uraa muualta.
Kolmas päätös
Yrittäjyyden aloittaminen ja siitä luopuminen ovat monesti ne päätökset, joita on tehtävä. Ihan kaikilla ei kuitenkaan tule matkalle kolmatta päätöstä: yrittäjyydestä luopumisen jälkeistä uudelleen yrittäjäksi alkamista.
Muutaman vuoden ulkomailla asuneena yrittäjyys oli alkanut taas kiinnostaa. Osaksi syynä oli se, että Aboadin tiimiin oli saatu vahvistuksen Juha, joka alkoi viedä liiketoimintaa eteenpäin hyökyaallon lailla. Osaksi syynä oli kaipuu takaisin töiden tekemiseen omalla tavalla ja omilla ehdoilla.
Tällä kerralla päätös alkaa yrittäjäksi oli helpompi, sillä työ oli alkanut puuduttaa eikä se tuonut enää uusia haasteita. Myös monet työkaverit olivat vaihtuneet uusiin. Vaikeaksi päätöksen teki oikeastaan vain se, että ulkomailla oli mukava asua. Elämä tuntui jollakin tasolla huolettomammalta.
Jälleen kerran päätös oli oikea. Muutto takaisin Suomeen oli tietysti pieni kulttuurishokki, mutta kiireinen työ auttoi alkuun. Sen koommin kiire tai stressi ei ole hellittänyt tähän päivään mennessä, mutta kaikki tuntuu silti paljon paremmalta. Aboad on nostanut päätään ja painii jo ainakin keskiraskaassa sarjassa. Alkuaikojen unelma omasta, menestyvästä yrityksestä on joka päivä lähempänä saavuttamista.
Mitä olisin VOINUT tehdä toisin: Olisin voinut jatkaa mukavaa elämää ulkomailla ja tehdä mitä tahansa muuta kuin lähteä uudelleen samaan ralliin.
Neljäs päätös (bonus)
Neljättä suurta päätöstä ei ole vielä tarvinnut tehdä, mutta se on tulossa. Kuten moni muu, en minäkään osaa ennustaa tulevaisuutta kovin tarkasti. Yrittäjyys on ollut pitkä matka, ja sen myötä olen oppinut ainakin sen, että tienristeykset tulevat joskus yllättäen, eikä niihin voi valmistautua. Jälkikäteen on ollut helppo sanoa, miten olisi pitänyt tai miten ei olisi pitänyt toimia.
Tärkeimpänä ominaisuutena minulla on tähän kaikkeen muutokseen toiminut avoin ja utelias mieli, altistuminen yrittäjyydelle jo lapsena sekä unelma paremmasta työstä. Eikä uskosta omaan osaamiseen ole ollut haittaa. Kaiken kaikkiaan käännekohtia yrittäjänä on ollut useita, ja olisin VOINUT tehdä asioita toisin. Olen kuitenkin sitä mieltä, etten jälkeenpäin ajateltuna olisi halunnutkaan tehdä mitään toisin. Tässä tilanteessa ei oltaisi, jos niin olisi käynyt.