Aiemmassa blogissa pureuduin siihen, kuinka ei ole enää digiä ja perinteistä markkinointia, koska asiakkaallesi tämä kaikki on vain elämää. Yksi tapa, miten digitaalinen ja fyysinen maailma sekoittuu sekä markkinoinnissa että muussa elämässä on ambient computing.
Mitä on ambient computing?
Ambient computing on ympäristön tietokoneistus, joka on kokonaisuus erilaisia sensoreita, käyttöliittymiä ja laitteita. Tämä saadaan aikaan esimerkiksi IoT-laitteiden (Internet of Things) avulla.
Käsitteen alle jäävät käyttöliittymät sulautuvat ympäristöömme huomaamattomasti ja tulevat osaksi arkea.
Käsite kattaa alleen myös oppivat teknologiat, jotka eivät vaadi aina tietoista käyttöä, vaan voivat tulkita toimintaasi ympäristössä ja sen perusteella oppia, mikä sinulle sopii parhaiten.
Jos säädät valojen himmennyksen tietylle tasolle tiettyyn aikaan päivittäin, voivat valot alkaa tehdä sitä automaattisesti. Jos älykellosi ilmoittaa, että sykkeesi on noussut, voi kaiuttimista alkaa soida rauhoittavaa musiikkia ja valot himmentyä.
Kyse on toki teknologiasta, jonka itse tuot elämääsi eli päätös hankinnasta on sinulla.
Vaikutukset jokaisen arjessa
Elämme laitteiden keskellä. Laitteiden, jotka tekevät elämästämme helpompaa, pääsevät aina vain lähemmäs yksityiselämäämme ja keräävät meistä tietoa. Jokaisen tulee päättää, onko se sen arvoista. Kuinka lähelle olet valmis päästämään suurten yritysten dataimurit pelkästään saadaksesi helpomman elämän? Entä luotatko siihen, että datasi on turvassa ja sitä käytetään vain sen verran kuin luvataan? Mutta onko sekin liikaa?
Itse päästän näitä laitteita melko lähelle elämääni. Hankkiessani Google Home -älykaiuttimen totesin ääneen vitsaillen, että nyt ravistan pois viimeisetkin yksityisyydensuojat hakukonejätin suuntaan.
Tulevaisuuden käyttöliittymä ei ole näyttö ja näppäimistö
Aiemmin olemme tottuneet siihen, että käyttöliittymä laitteisiin on ollut visuaalinen näyttö ja näppäimistö. Kehityksen mukana pääsimme käyttämään myös hiirtä ja myöhemmin koskemaan näyttöjä osoittaen toimintoja.
Erityisesti älykaiuttimien puolella luovuttiin heti alussa visuaalisista käyttöliittymistä (graphical user interface – GUI) ja otettiin käyttöön äänikäyttöliittymä (voice user interface – VUI), jonka kanssa interaktio on täysin äänen varassa. Nyt näytötkin ovat kuitenkin tulossa niihin.
Tällainen muutos onkin tuonut monella taholla ihmettelemisen paikkoja, kun monet digitaaliset ratkaisut on suunniteltu visuaalista päätettä varten. Esimerkiksi tehdessäsi Google-hakua haluat useita vaihtoehtoja hakutuloksien mukana, mainoksetkin käyvät. Kun taas teet saman haun äänellä ilman näyttöä, tuskin haluat 10 eri vastausta lueteltuna, vaan yhden ja sekään ei saisi olla mainos. Olemme tottuneet käyttämään ääntä keskustelussa ja siirrämme usein samat odotukset älykaiuttimen ymmärrykselle kuin normaalin keskustelukumppanimme, ihmisen, kanssa.
Tulevaisuudessa tietotekniikan kanssa toimiva käyttöliittymä tulee todennäköisimmin olemaan sekoitus visuaalista ja ääntä, mutta todennäköisesti vähemmällä kosketuksella. Voit pyytää näytölle asioita ja ohjeistaa äänellä, joskus kuitenkin helppouden nimissä itse näppäillen. Tällöin käytöstä tulee intuitiivisempaa kuin mihin olemme tottuneet.
Asiakaskokemuksen optimointi koetuksella
Asiakaskokemus on hypetetty konsepti, mutta tällä kertaa syystäkin. Syy asiakaskokemuksen parantamiseen on looginen – sillä tekee enemmän rahaa, kun saa jatkuvasti vaativammat asiakkaat luokseen.
Jos tähän mennessä on pyritty optimoimaan silmälle mieluista, selkeää ja intuitiivistä kokemusta, niin tulevaisuudessa vaatimustaso nousee. Sisältöä voidaan kuluttaa äänimuodossa, kuvamuodossa tai niiden yhdistelmänä. Myös näyttöjen koko vaihtelee kelloista assistentteihin ja mobiililaitteisiin.
Äänelle markkinointia pitää ajatella kontekstuaalisemmin
Enää ei riitä kysyä “millä laitteella”, vaan “missä tilanteessa” ja “missä tahtotilassa”. Esimerkiksi ääniohjausta älyassistenteissa käytetään pääasiassa kotona ja liikenteessä. Tällöin sitä käytetään esimerkiksi reseptien ja navigaation hyödyntämiseen. Tällöin esimerkiksi huoltoasemien ja eri ruokabrändien kannattaa olla hereillä äänihakupuolella.
Hakukoneet ovat tästä hyvä esimerkki siitä, miten käytös muuttuu. Aiemmin haut ovat usein olleet: “talvitakki verkosta” hakuja, koska se on ollut lyhyt kirjoittaa. Tulevaisuudessa haut tulevat olemaan enemmän keskustelumuotoisia, kuten “mikä olisi sopiva talvitakki suomalaiseen talveen ja mistä voisin ostaa sellaisen”.
Se kuka vastaa parhaiten kysymykseen pääsee myös myymään tuotteensa.
Esimerkiksi ääniohjausta älyassistenteissa käytetään pääasiassa kotona ja liikenteessä. Tällöin sitä käytetään esimerkiksi reseptien ja navigaation hyödyntämiseen. Tällöin esimerkiksi huoltoasemien ja eri ruokabrändien kannattaa olla hereillä äänihakupuolella.
Markkinoija ei voi käyttää huomenna samoja keinoja kuin tänään
TV- ja lehtimainonnan kulta-aikana logiikkana oli saada mahdollisimman intensiivistä ja laajaa peittoa kohdeyleisössä. Se oli kuin propagandaa megafoneista.
Kun digitaaliset kanavat mahdollistivat halvemman, nopeamman ja entistä kattavamman tavat kohdata asiakkaamme heille sopivalla sisällä, niin mitä teimme? Pääasiassa jatkoimme samaa intensiivistä ja laajaa peittoa hakevaa propagandamouhotusta, vaikka olisimme voineet oikeasti kohdata asiakkaan.
Kysyttäessä, minkälainen on hyvä mainos, olen todennut sen olevan paras ystäväsi tuomassa sinulle paketin Buranaa juuri silloin, kun sinulla särkee päätä. Ei survomassa särkylääkettä kurkustasi alas vain, koska hän haluaa nostaa pillerien menekkiä. No mitä tästä toimintatavasta sitten seurasi? AdBlockereiden käyttö, banner-mainosten kyseenalaistettavat tulokset ja uudelleenmarkkinointi, joka ärsyttää usein enemmän kuin auttaa ostopolulla eteenpäin.
Ambient computingin aikakaudella myös markkinoija on pääsemässä niin lähelle ihoa (joskus sen allekin), että vanhoilla toimintatavoilla sekin mahdollisuus on helppo pilata. Jatkossa on oikeasti tehtävä markkinointia, joka auttaa vastaanottajaa ja on haluttua, jos haluamme markkinoida ihmisille uusimmilla teknologioilla. Tämä ei vaadi ajattelua laatikon ulkopuolelta, vaan toisen elämässä.
Älä siis ole se, joka pakottaa muut markkinoijat sanomaan, että tämän takia meillä ei voi olla kivoja juttuja.