10 asiaa, jotka tekevät hemmetin hyvän asiantuntijatiimin

Aioin alun perin antaa tälle otsikoksi “Moderni työympäristö mahdollistaa modernin asiantuntijatiimin” ja kirjoittaa tekstiin, että otsikoksi sopisi myös nykyinen otsikko. Päätin kuitenkin, että sanon niin kuin ajattelen, enkä kaunistele.

Se, että meillä on hyvin toimiva ja moderni asiantuntijatiimi, ei ole sattumaa tai pelkästään ihmisistä johtuvaa, vaikka meillä hyviä tyyppejä tiimissä onkin. Se on selkeiden toimintatapojen tulosta. Nämä toimintatavat rakentavat kulttuurin, joka mahdollistaa, että tähän kulttuurin sopivat henkilöt sopivat hyvin yhteisöön.

Vaikka tässä tekstissä on omakehua, niin uskon sen olevan ansaittua. Jonkunhan se kissan häntä pitää nostaa. En kuitenkaan aio loputtomiin jauhaa siitä, kuinka hienosti meillä homma pelittää. Sanonpa vain, että minulle tuottaa suurta ylpeyttä seurata meidän organisaatiotamme päivittäisessä toiminnassaan keskenään ja asiakkaiden kanssa. Olemme halunneet toimia paremmin kuin muut ja mielestäni olemme siinä onnistuneet.

Kuinka rakennetaan hemmetin hyvä asiantuntijatiimi?

Mitkä sitten ovat ne toiminnon, jotka meille ovat tällaisen hemmetin hyvän asiantuntijatiimin mahdollistaneet?

1. Selkeät yhteiset tavoitteet

Meillä on koristelematta kolme liiketoiminnan tavoitetta:

  • Liiketoiminnan kasvu, joka on yleensä liikevaihdon kasvutavoite. Kannattavuus on toki myös tärkeää ja kassavirtarahoitteiselle yritykselle elinehto.
  • Mielipidejohtajuus alalla, koska haluamme luoda edistyksellistä keskustelua markkinoinnista ja erityisesti digitaalisesta markkinoinnista. Tavoitteena ei ole vain näyttää hyvältä muiden silmissä, vaan viedä alaa eteenpäin ja parempaan suuntaan.
  • Tuottava työympäristö, joka ei kuitenkaan tarkoita tehokasta työympäristöä, vaan sellaista, joka on tuloksellinen. Tuottava työympäristö tarkoittaa, että jokainen on henkisesti ja fyysisesti sellaisissa voimissa, että he voivat antaa parhaansa. Ja antavat.

Kaiken mitä teemme pitää vaikuttaa suoraan tai epäsuoraan johonkin näistä, tai sitä ei ole järkevää tehdä. Nämä kaikki myös tukevat toinen toisiaan.

2. Henkilökohtaiset tavoitteet, jotka määritellään itse, ja OKR

OKR on meille siitä hauska konsepti, että se oli käytössä jo ennen kuin itse tiesimme, mitä tämä termi tarkoittaa. Sen aikaansaaminen oli intuitiivista.

Henkilökohtaiset tavoitteet meillä menevät yksinkertaisen logiikan mukaan. Esimerkiksi joulukuussa päätämme koko liiketoiminnan 3 tavoitetta ensi vuodelle. Tämän jälkeen jokainen katsoo nämä kolme tavoitetta ja vastaa kysymykseen: “Miten minä tule tuomaan panokseni, jotta pääsemme näihin tavoitteisiin?”.

Kun vuositavoitteet ja niistä pilkotut välitavoitteet, mittarit sekä toimenpiteet on jokainen tahoillaan suunniteltu, sparraan jokaisen kanssa ja hiomme hieman tavoitteita sekä määritämme tarvittaessa selkeämpiä mittareita.

Tavoitteiden toteutumista voi seurata milloin vain ja yhdessä niitä katsotaan kuukausittain.

3. Ajasta riippumaton työskentely

Kun jokaisella on selkeät tavoitteet ja tieto siitä, mitä heiltä odotetaan, ei ole tarpeellista käskeä kasiksi toimistolle tai vahtia kahvitaukoja. Meillä se olisi kaiken lisäksi mahdotonta, koska olemme eri puolilla Suomea ja välillä maailmaa.

Jokainen työskentelee silloin, kun se on hänelle, asiakkaille ja yhteistyölle tiimin kanssa sopivinta. Vie vaikka lapset leikkimään keskellä päivää ja ideoi asiaa illalla – ihan sama – kunhan homma toimii.

Me luotamme, emme valvo.

Ja ennen kuin tulee sanomista, niin totean, että työaikaa seurataan työaikalain puitteissa ja varmistamme, että vastaamme kaikkiin laillisiin, eettisiin ja moraalisiin työnantajavelvoitteisiin.

4. Sijainnista riippumaton työskentely

Tällä hetkellä meillä tiimissä tehdään töitä Helsingissä, Turussa ja Vaasassa (tai itse olen kirjoittamishetkellä Puolassa). Jokainen voi liikkua haluamallaan tavalla, kunhan yhdessä sovituista asioista pidetään kiinni. Tässä itselläni on aina ollut itsekäs taka-ajatus. Olen halunnut työskennellä näin ja koin sen olevan reilua, että muutkin tätä pääsevät tekemään.

5. T-mallin asiantuntijat

Meillä ei ole yhtään spesialistia, eikä tule! T-mallin asiantuntijoina jokaisella on toki ydinosaaminen jollain osa-alueella. Sen lisäksi hänellä on laajempaa osaamista sekä muiden osaamisalueista että omaa osaamista tukevista ja soveltavista osa-alueista.

Tällainen malli on osoittautunut erittäin vahvaksi, sillä kukaan ei ole korvaamaton, mutta toisaalta jokaista tarvitaan. Jos joku esimerkiksi sairastuu, niin tiimi pystyy hoitamaan asian niin, ettei asiakkuudessa ja toiminnassa tule keskeytyksiä.

6. Haastavat keissit

Olemme sanoneet “ei” helpoille ja tylsille keisseille. Haluamme haasteita! Peruskauran tekijöitä riittää kyllä, muttei täältä. Kun uusi keissi alkaa, niin usein tulee todettua, että tämä ei ole helpoimmasta päästä…onneksi. Ja sitten lähdetään hommiin. Mahdollisuus haastaa itseään nostaa oppimisen, tekemisen ja kehityksen tasoa. Kyllähän sen tekemisen pitää joltain maistua.

7. Tule sellaisena kuin olet ja kehity aboadilaiseksi

Mitä vähemmän urautunut markkinoija on, sitä parempi. Esimerkiksi meistä ei ole kukaan ollut markkinoijana markkinointitoimistossa ennen tätä. Se, että sinulla on pitkä ura takana ei ei korreloi sen kanssa, että toimisit hyvin tällaisessa tiimissä. Päinvastoin. Mitä vähemmän on oppinut pahoja tapoja, sitä parempi, koska tekeminen on meidän näköistä. Soveltamiskyky, luontaiset mallit ja tahtotila ovat tärkeitä. Tietenkin myös substanssiosaamista vaaditaan, mutta tietystä muotista sinun ei tarvitse tulla.

8. Panostus koulutukseen ja halu kehittyä

Käytämme joillain mittareilla jopa liikaa aikaa jatkuvaan kouluttautumiseen ja perehdytykseen henkilön aloittaessa. Uskon vahvasti panostuksiin perehdyttämisessä, koska se mahdollistaa paljon parempaa ja selkeämpää toimintaa tulevaisuudessa. Näin vältetään tilanteita, joissa on väärinymmärryksiä vielä ensimmäisen puolen vuoden jälkeen.

Kehitys ja oppiminen ei lopu perehdytykseen. Koulutamme mm. toinen toisiamme omista osaamisalueistamme ja näin vahvistamme kaikkien osaamista. Työ itsessään toki pitää sisällään koulutusaspektin, koska käyttämämme työkalut ja ekosysteemit muuttuvat jatkuvasti.

9. Läpinäkyvyys ja luottamuksen kulttuuri

Maanantaina lyödään pöytään edeltävän viikon asiakastyön määrä, kassan tilanne ja jokaisen edeltävät sekä tulevat tavoitteet. Sitten jokainen esittelee ne. Ketään ei vahdita, mutta jokainen kertoo läpinäkyvästi asioista.

Tuliko moka jossain kohtaa viikkoa? Hyvä! Kirjaa se virheraportointiin ja katsotaan virheiden kehitys kuukausipalaverissa. Ei lähdetä silloinkaan etsimään syyllistä ihmisistä, vaan prosesseista. Inhimillisiä virheitä sattuu ja niitä pitää myös sietää.

Jos olet kiinnostunut siitä, miten meillä toimii virheraportointi, niin kurkkaa tältä videolta lisätietoa!

10. Kaikille samat pelisäännöt

On vaikea löytää asioita, joita vain minä saisin yrityksessämme tehdä (lukuunottamatta toki velvollisuuksia, jotka kuuluvat toimitusjohtajalle tai omistajalle). Kaikilla on samat mahdollisuudet määritellä tekemistään.

Jos koet, että sinua ei tarvita enää palaverissa, lähde rohkeasti pois. Jos minä olen myöhässä, olen yhtä tilivelvollinen muiden ajan tuhlaamisesta kuin muutkin. Tai jos minä voin työskennellä missä ja milloin vain, niin kyllähän jokainen voi. Entäpä kalliit seminaarit, tapahtumat ja koulutukset? Jos ne auttavat liiketoiminnan tavoitteisiin pääsemisessä, niin antaa mennä vain!

Idiotismista loogiseen työympäristöön

Miten näihin kymmeneen toimintamalliin on sitten päästy? Onko pidetty pitkiä strategiaretriittejä ja mietitty, kuinka rakennetaan oikein hyvä työnantajabrändi sekä laskettu sairaspäivien kalleutta?

Ei.

Olemme todenneet, että kaikki nämä asiat vaikuttavat loogisilta ja sellaisilta, että niiden mukaan on järkevä tapa toimia. Olemme testanneet niitä ja tulosten mukaan ottaneet pysyväksi osaksi toimintaa.

Liian monessa yrityksessä toimitaan idiotismin maailmassa. Maailmassa, jossa noudatetaan toimintamalleja, joista ei ole kenellekään hyötyä eikä kukaan ei ymmärrä, miksi niin toimitaan. Jos jonkin asian voisi tehdä paremmin, niin miksi pysyä vanhassa ja tutussa? Lähde mieluummin rohkeasti kokeilemaan uutta lähestymistapaa! Jos homma ei pelitä, niin sitten voit palata vanhaan tai miettiä jotain muuta ratkaisua.

Kirjoittaja

CEO

Juha on se, jolle soitetaan, kun on aika luoda asiakaslähtöistä ja modernia digitaalista markkinointia. Markkinoinnin konseptointi, digitaalinen markkinointi ja mittaus kuuluvat tämän herran erityisosaamiseen.